22. toukokuuta 2012

Ruudukko

Jämälangoista ja uusista langoista syntyi pojalle kesäinen torkkupeitto. Lankana on Novitan Miami ja väreinä keltainen, vihreä ja valkoinen. Isoäidinneliön virkkausohjeen otin Novitan sivuilta. Yhden neliön koko on n. 15 x 15 cm ja koko peiton koko n. 80 x 115 cm. Valkoista lankaa jäi vielä sen verran, että taidan myöhemmin virkata vielä kaksi reunakerrosta lisää, jotta peitto paremmin istuu myös pinnasängyn päiväpeitteeksi. Pääasiallisesti peite on päiväunivilttinä rattaissa. 

Kuvissa mallina poseeraa pojan lisäksi Uffe-nalle. Olemme viime aikoina opetelleet nukkumaanmenorutiineja omassa huoneessa ja Uffe-nallen laittaminen unille on osa iltatoimia. Uffe tosin nukkuu yönsä pojan vanhassa äitiyspakkauksen laatikossa, ei sentään pinnasängyssä. 





Pojasta parasta oli mennä piiloon peiton alle ja työntää sormia koloista läpi..



Isoäidinneliöt on muuten yksi juttu, joista en tykännyt ennen kuin minusta tuli äiti. Mutta nyt haaveilen mm. keinutuolista tai kolmen istuttavasta pihakeinusta..


9. toukokuuta 2012

Äitienpäivävalmisteluja


Ennen kuin sinä synnyit, en voinut uskoa: 
jossain on varastossa näin paljon rakkautta.

Ennen kuin sinä synnyit, en voinut arvata,
että voin nukkua yöni kolmessa tunnissa.

Ennen kuin sinä synnyit, en tiennyt ollenkaan:
pikkuinen lapsi voi siirtää maailman paikoiltaan. 
Anna-Mari Kaskinen 



Sunnuntaina vietetään jälleen äitienpäivää. Äitiys on parasta, mitä minulle on tapahtunut, lahja itsessään, enkä kaipaa päivään mitään spesiaalia. Valkovuokoista olisin otettu ja nukkuminen vähän pidempään tulisi tarpeen.



Poikasen kanssa olemme virittäytyneet äitienpäivätunnelmiin askartelemalla kortit mummeille. Poika pääsi ensimmäistä kertaa maalaamaan sormiväreillä ja vasemmanpuoleisesta taideteoksesta tulikin ihan hieno. Oikeanpuolimmainen uhkasi jäädä puolitiehen maalarin väsähtäessä totaalisti, joten äidin piti vähän auttaa. Sormivärit kummastuttivat pientä tutkimusmatkailijaa sen verran paljon, että pitää uusia maalaussessio pian; samoin houkuttaisi hankkia puuväritkin pikkumiehelle. 


Korttien sisäsivuille ajattelin kirjoittaa jonkin runon, mahdollisesti Anna-Mari Kaskisen tuotannosta tämän:

Joka kerran on äidiksi syntynyt,
hän äiti on kaikkien lasten,
ja kaikkia maailman lapsia
hän on painanut rintaansa vasten,

ja maailman lasten itkua
hän on korvissaan alkanut kuulla,
sillä maailman lapset puhuvat
hänen omien lastensa suulla.
Anna-Mari Kaskinen



Omaa äitiäni ilahduttamaan neuloin pikapikaa aivan tavalliset villasukat. Lankana aurinkoisen värinen Nalle Aloevera, neulottu 3,5 mm puikoilla ja 64 silmukalla. Sukkien neulominen oli pitkästä aikaa ihan kivaa, johtuu varmaan bambupuikoista ja poikkeuksellisen värikkäästä langasta. Pitäisi kaivaa seuraavaksi kaappien kätköistä Novitan sukkalehti ja ottaa joku vähän haasteellisempi sukkaprojekti työn alle.






3. toukokuuta 2012

Lohtuostoksia

Äiti on vähän väsynyt.

Olipa onni, että keksin ruveta virkkaamaan niitä isoäidinneliöitä. Ne ovat sopivan helppoa ja kevyttä puuhaa niille muutamille vapaasekunteille, joita viimeiseen viikkoon on mahtunut. Poika on nuhainen ja kipuilee ilmeisesti taas uusia hampaita. Eikä meinaa millään asettua päiväunille. Raastavaa itkua päivät pitkät, voi sentään. Yöt sentään nukkuu hyvin, aina siihen neljään-viiteen saakka, jonka jälkeen ei sitten millään saa enää unen päästä kiinni. Toivottavasti tämä on jokin ohimenevä vaihe eikä enteile mitään pahempaa.

Nyt on pakko klikkailla lankatilaus Tapion kaupan Dropsin superalesta. Tilaan osan joululahjalangoista odottamaan syksyn neulomishetkiä. Lisäksi lupasin tehdä työkaverin kesällä syntyvälle vauvalle jotain pientä, ehkä myssyn ja tumput tai sukat. Ihana päästä neulomaan vauvaneuleita..