Äitienpäivävalmisteluja

Ennen kuin sinä synnyit, en voinut uskoa: 

jossain on varastossa näin paljon rakkautta.

Ennen kuin sinä synnyit, en voinut arvata,

että voin nukkua yöni kolmessa tunnissa.

Ennen kuin sinä synnyit, en tiennyt ollenkaan:

pikkuinen lapsi voi siirtää maailman paikoiltaan. 

Anna-Mari Kaskinen 

Sunnuntaina vietetään jälleen äitienpäivää. Äitiys on parasta, mitä minulle on tapahtunut, lahja itsessään, enkä kaipaa päivään mitään spesiaalia. Valkovuokoista olisin otettu ja nukkuminen vähän pidempään tulisi tarpeen.

Poikasen kanssa olemme virittäytyneet äitienpäivätunnelmiin askartelemalla kortit mummeille. Poika pääsi ensimmäistä kertaa maalaamaan sormiväreillä ja vasemmanpuoleisesta taideteoksesta tulikin ihan hieno. Oikeanpuolimmainen uhkasi jäädä puolitiehen maalarin väsähtäessä totaalisti, joten äidin piti vähän auttaa. Sormivärit kummastuttivat pientä tutkimusmatkailijaa sen verran paljon, että pitää uusia maalaussessio pian; samoin houkuttaisi hankkia puuväritkin pikkumiehelle. 

Korttien sisäsivuille ajattelin kirjoittaa jonkin runon, mahdollisesti Anna-Mari Kaskisen tuotannosta tämän:

Joka kerran on äidiksi syntynyt,

hän äiti on kaikkien lasten,

ja kaikkia maailman lapsia

hän on painanut rintaansa vasten,

ja maailman lasten itkua

hän on korvissaan alkanut kuulla,

sillä maailman lapset puhuvat

hänen omien lastensa suulla.

Anna-Mari Kaskinen

Omaa äitiäni ilahduttamaan neuloin pikapikaa aivan tavalliset villasukat. Lankana aurinkoisen värinen Nalle Aloevera, neulottu 3,5 mm puikoilla ja 64 silmukalla. Sukkien neulominen oli pitkästä aikaa ihan kivaa, johtuu varmaan bambupuikoista ja poikkeuksellisen värikkäästä langasta. Pitäisi kaivaa seuraavaksi kaappien kätköistä Novitan sukkalehti ja ottaa joku vähän haasteellisempi sukkaprojekti työn alle.